lauantai 23. maaliskuuta 2013

Lähes Lämmintä Lousianassa

Nasa-museoumin jälkeen oli aika jättää hyvästit Lone Star Statille ja ajaa VooDoon, soiden, alligaattorien ja musiikin maahan -Lousianaan. Kaikki mitä Lousianasta etukäteen tiesin pohjautui Disneyn Prinsessa ja Sammakko elokuvaan. Leffan tunnelmissa ajettiin läpi ensimmäisten soiden kohti Lousianan pääkaupunkia, jossa vierailtiin Capitolium-rakennuksessa ja State museumissa.

Pääkaupunki oli kauniisti laitettu ja siellä oli kauniita kukkaistutuksia. Muutenkin kaupungista jäi jotenkin kiva fiilis vaikka siellä ei montaa tuntia oltukaan. Päämatka kohteena kun oli New Orleans. Iltakävely New Orleansin kaduilla oli ainakin mielenkiintoinen. Ihmisiä oli liikkeellä paljon ja tunnelma oli sen mukainen. Käsilaukusta tuli pidettyä tarkasti huolta ja muutenkin torstai-iltaa juhlivaa väkeä oli mun makuun vähän liikaakin. Käytiin matkamuisto kaupoissa ihailemassa karnevaali maskeja ja helmiä, joita kadulla kulkevilla ihmisillä oli kaulassakin. En tiedä johtuko siitä että sitä oli yhtäkkiä tullut hyvinkin vanhaksi vai mikä oli mutta ihan mielellään sitä lähti illalla ihmisten aikaan nukkumaan... Varsinkin kun aamu herätys oli -taas- aikainen.

Aamulla pompattiin kukonlaulun aikaan ylös ja ajettiin ihan vaan ajamien ilosta kahteen kertaan läpi yksi maailman pisimmistä silloista. Sen jälkeen sitten autoparkkiin ja tutustumaan paremmin New Orleansin keskustaan. Käytiin ihailemassa puistoa ja hautausmaata, joista New Orleans on kuuluisa. Yksi haudoista oli koristeltu (tai töherretty täyteen, ihan miten vaan) rukseilla. Hauta oli kuulemma kuulun VooDoo kuningattaren ja lahjuksen antamalla pystyi pyytämään häneltä jotain. Ihan en innostunut lahjuksia antamaan vaan pienten kylmien väristysten kera jatkettiin matkaa..

Kylmillä väristyksillä ei tosin ollut mitään tekemistä voodoon kanssa vaan varovaisuudesta huolimatta olin onnistunut vilustuttamaan itseni (kysyy jo kyllä taitoa). Vähän sitä ihmiset saattoivat kaduilla ihmetellä kun hellettä oli mittarissa varmasti se 26C ja aurinko porottaa ja minä rukka kävelen pitkähihasessa, takissa ja kaulahuivissa ku vähän paleli. Jotenkin sitä ei tarmoa riittänyt tuliaisostoksiinkaan ja jäin istuskelemaan oikeustalon rappusilla siksi aikaa kun muut kiertelivät kaupoissa. Siinä olikin ihan kiva ruskettaa naamaansa samalla kun kuunteli katusoittajia ja manata kuumetta joka oli kohdannut taas tulla häiritsemään.

Hyvissä ajoin sitten illalla lähdettiin ajamaan kohti Wacoa. Ei se kymmenen tunnin (tai no 13tuntia ku oli piiienet liikenne ruuhkat) ajomatka muutenkaan ihan niin kiva ole mutta kuumeisena se oli erityisen hauskaa...
Oli tuo kyllä oikeastikin ihan mukavaa kurvailla pitkin pimeitä maanteitä. Kartanlukijanpaikalla oleva usalainen sai kyllä pitkän katseen osakseen kun mainitsi sillon kun pitkät valot laitoin päälle että Texasissa niitten käyttö on kuulemma laitonta. Piti taas kerran pyöräyttää silmiä usalaisten touhulle ja sanomattakin on selvää että pitkät valot jäi päälle.. Ja kyllä ne kannatti päällä ollakin kun auton edestä taapersi PESUKARHU !!!!!! kyllä on maaailman suloisin otus !!!!! kerrankin on suomalaiset onnistuneet nimeämisessä paremmin ku usalaiset sillä ei joku "racoon" ollenkaan tee oikeutta niiin sulosella eläimelle !!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti